Kuntaliitos - kuka saa kenkää?
Valistuneet kanssapolitiikkoni Kristian (sdp) ja Marcus (sfp) ovat aloittaneet jo muutosjohtamisprosessin Siuntion kuntaliitoksesta, kannattaa seurata sitä netissä.
Siuntion kunta on sellaisessa taloudellisessa tilanteessa, että kuntaliitosvalmistelut on virallisesti käynnistetty. Kulissien takana kunnan johto ja vanhan valtuuston valikoidut päättäjät ovat liitoksia varmaan pitkään jo valmistelleet. Vastaavassa tilanteessä yksityisellä sektorilla olisi annettu jo lomautusilmoitus osiin yksiköistä ja irtisanottu osa henkilökunnasta. Kunnan työtekijät ovat kuitenkin toista maata, ja kuntaliitoksen säästöjä on vaikea hakea henkilöstöstä, sillä kunnan henkilökunnalla säilyy täysi palkanmaksu, vaikkei hommat tai saavutettu asema säilyisi, seuraavat 5 vuotta.
Varmaan lastenhoito-, opetus-, terveydenhoito-, sosiaalihuolto-, kiinteistöhuolto ym palvelutehtävissä resurssien käyttö tehostuu paremmalla suunnittelulla suuremmassa kunnassa. Resursseja tuskinpa kunnan palvelutehtävissä on liikaa. Lähtökohtaisesti kannatan palveluja asukkaiden lähellä, eli lastenhoidon, opetuksen, terveydenhuollon pitää toimia hajallaan olevassa suurkunnassa pienissä yksiköissä. Täytyy myöntää, että Paul Lillrankin ajatus terveyskioskeista tuntuu hyvältä pureskelun jälkeen. Samoin kyläkoulut ja lastentarhat.
Palvelujen keskittäminen suuriin yksiköihin lisää vain kuntalaisten ja erityisesti lasten vanhempien logistista tuskaa sekä turvattomuutta lapsille. Liittyneessä suurkunnassa etäisyydet tarhaan, kouluun, terveydenhoitoon ja harrastuksiin voivat yllättää perheen hallituksen. Helposti 100 km tulee plakkariin. Eli tulevaisuus on paljon pieniä autoja pitkin Siuntion harjanteita ja notkoja illasta aamuun?
Sen sijaan ihmettelen mitä tekemistä löytyy hallinnollisille virkamiehille, joita jokainen liittyvä kunta tuo yhteiseen resurssipooliin? Ajatuksia siitä mihin he voisivat suurkunnassa käyttää osaamistaan?
Piditkö tästä kirjoituksesta? Näytä se!
Jos kuntaliitoskeskustelut olisi virallisesti käynnistetty, siitä olisi ymmärtääkseni kunnanvaltuuston päätös? Tarkoittanet epävirallisesti, ja sitä en epäile hetkeäkään.
On mielenkiintoista seurata spekulointia (toisen) kunnan mahdollisia tulevaisuuden visioista. On oletettavissa, että eteen tulevan liitoksen toteutuminen tuo mukanaan muutakin "tuskaa" kuin nykyinen kunnallisveron suunta: liitoksen toinen osapuoli (K:nummi, Lohja?) lienee vakaampi taloudessaan ja tuskin tulisi pelkästään hyväntekeväisyydestä ylläpitämään kaikkia toimintoja Siuntion alueella. Olen kyllä samaa mieltä peruspalvelujen ja niiden käyttäjien olemisesta lähellä toisiaan, mutta en pidä sitä helppona toteuttaa, jos (liitoksen) toinen osapuoli kokee saavansa niskoilleen taloudellisen lisäkuorman.
Hei Harri,
Olen kanssasi samaa mieltä.
Siuntio on sekä Lohjalle, että Kirkkonummelle periferia. Lohja hyötyy siitä, että siitä tulee merenrantakunta, ja Kirkkonummi saa hyvätuloisia veronmaksajia Kirkkonummen keskustan infrahankkeiden maksajiksi.
Kummallakaan ei liene haluja kehittää Siuntion palveluja.
Liitoskumppanina on myös esitetty Inkoota, jonka taloudellinen tilanne on Siuntiota huonompi. Mutta liittymisavustus korkeampi, koska Inkoo ja Siuntio eivät ole olleet liitospelin nappuloita aiemmin.
Ehkä joku innostuu ehdottamaan Vihtiä...
Vai saatiin tässä uusi titteli "muutosjohtaja" :)
Henkilökohtaisesti lähtisin siitä, että ykkös liitoskumppani olisi Kirkkonummi. Minä puolestani uskon vakaasti, että myös Kirkkonummen tulevaisuuden kannalta liitos olisi järkevä, myös liitoksen jälkeinen Siuntion alueen kehittäminen olisi pitkäajan tähtäimellä kaikille osapuolille fiksuinta... ylläpitää ja kehittää hyvää palvelutasoa, joka täällä jo on.
Ilman liitosta, Kirkkonummi jäisi todennäköisesti "jalkoihin" Espoon ja Suur-Lohjan kehittyessä voimakkaasti.
Sekä Lohjan , että Kirkkonummen kasvun ja kehittymisen kannalta olisi molempien intresseissä liitos Inkoon ja Siuntion kanssa.
Titteli on hyvä, itse pidän enemmän Sturmoberführeristä, mutta sen taisi Ruben jo jakaa jollekin.. ;)
Jos minun pitää laittaa itsenäisyyden jälkeen vaihtoehdot fiilispohjalta järjestykseen näkemättä vielä puolueettomien selvitysten tuloksia, olisi se;
1. Kauniainen (eniten yhteistä taloudellisesta näkökulmasta?)
2. Kirkkonummi+Inkoo (Inkoo kärsii, Siuntio vähemmän)
3. Pilkkominen moneen osaan, Kirkkonummelle, Inkoolle, Vihdille ja Lohjalle (kaikki kärsii tasapuolisesti mutta vähemmän)
4. Kirkkonummi
5. Lohja
6. Inkoo
Tämä siis näkökulmasta jossa palvelut säilyvät siedättävien etäisyyksien päässä jokaisen kuntaa tähän saakka rahoittaneen näkökulmasta.
Näistä taitaa puuttua 1. ja 3. tyystin Henkan&co kyselystä? :oops:
Tuo Marcuksen 2. vaihtoehto tuntuu äkkiseltään parhaalta.
Minusta tuo 3. vaihtoehto pitäisi olla kyselyssä, en kuitenkaan ole varma.
Tarkoittanet että uskot sen olevan siinä? Sen pitäisi, siitä ei ole epäilystäkään.. ;)
Ainakin vaikutti Ylen Länsi-Uudenmaan ruotsinkielisessä uutisoinnissa siltä ettei ollut sen hetkisessä vedoksessa, puhuivat viidestä vaihtoehdosta, itsenäisyys, Kirkkonummi, Lohja, Inkoo, Kirkkonummi + Inkoo.
Niin, Siuntion pilkominen palasiksi lienee edessä.
Henkilökohtaisesti tykästyin Marcuksen ehdotukseen liitoksesta Kauniaisten kanssa. Kauniaisesta tulisi merenrantakaupunki, Siuntiosta osa kaupunkia, ja talousongelmat pyyhkäistäisiin kerralla kartalta.
Ja Helsingissä ja Espoossa kirjoilla olevat Siuntiolaiset ryntäisivät riemurinnoin takaisin kotikaupunkiinsa.
Kenellä voisikaan olla mitään tätä liitosta vastaan?
Timo Raiviolle!
Ajattele KOKO SUOMEA ja VIRKAMIESBYROKRATIAA?
Jos tämä kuntaliitos tapahtuisi "nopeutetussa" tahdissa, niin KOKO SUOMI voisi PALJON PAREMMIN. Olisi terveydenhuoltoa, vanhustenhuoltoa, lapsille päiväkoteja, kouluille kuraattoreita, hoitajia jne. Eli kaikille NE PERUSTUSLAKIIN kirjatut oikeudet palautuisivat, kuten ON TARKOITUS. Läänijako oli erittäin hyvä aloitus ja nyt kunnat yhteen ja NOPEASTI. Lopettakaa tuo "mitenkähän minun käy, jos oma kuntani liitetään johonkin toiseen"! Voisitko katsoa lasta, joka itkee äitiä tai isää, kun ei ole paikkaa, mihin mennä alakoulun päivän päättymisen jälkeen? Jos voit, niin käy peilin edessä ja ajattele omia lapsiasi samassa tilanteessa, sillä syrjäseuduilla tuttavat ja sukulaiset, hyvinkin monessa kunnassa, katsovat vapaa-ehtoisesti pakon sanelemana toisten ihmisten lapsia. Hävetkää päättäjät.
Parempaa ja turvallisempaa Suomea kohti.....Pentti Harinen
Hei Pentti,
Sinulla meni nyt voimakas vuodatus väärälle ihmiselle.
Minä ajan parempia palveluita lähelle kuntalaisia. Kuntaliitos tarkoittaa sitä, että kunnan järjestämä palvelutuotanto siirtyy suurempiin yksiköihin ja kauemmaksi. Tämä suuruuden ekonomian ylistys on saavuttanut kuntien ja valtion hallinnon päättäjät jälkijunassa.
Miltä sinusta tuntuu kun päivässä perheen kuljetuksista vastaavalle tulee tuskainen tie, kun matka terveyskeskukseen on 35 km, toisen lapsen kouluun 15 km, toisen lapsen kouluun 50 km, tarhaan 20 km, vanhusten palveluihin 45 km, sosiaalvirastoon 40 km jne.
Emme puhu matkoista Kainuun korvessa, vaan Pääkaupunkiseudulla 40 km Kauppatorilta. Matkat riippuvat siitä mennäänkö Siuntiosta Raaseporiin, Lohjalle, Kirkkonummelle vai Espooseen.
Olen sitä mieltä, että kunnan järjestämät palvelut tulee tuottaa pienissä tehokkaissa yksiköissä lähellä kuntalaisia.
Timo:
Tiedät itsekin varsin hyvin, että mahdollinen kuntaliitos ei automaattisesti lopeta terveyskeskuksia, kouluja, kirjastoja jne Siuntiossa, tuo on turhaa pelottelua. Varmaan jotain päällekkäistäkin karsiutuu mutta tilanteen säilyttäminen nykyisellään on aivan mahdoton ajatus. Kustannukset nykymallilla ovat aivan liian suuret tuotettuihin palveluihin nähden. Samaa mieltä olen siitä, ett' pieni ja tehokas tuotantoyksikkö voi tehokas, sen sijaan hallinnossa keskittämishyödyt ovat todennäköisiä.
Fakta on myös, että suurin osa siuntiolaisista asioi jo nyt naapurikunnissa viikottain, Siuntion palvelutarjonta ei ole erityisen kattava. Sivusilmällä näin jostain, että yli 40% pendelöi töihin muihin kuntiin, lähinnä itäänpäin, samalla hoidetaan muitakin asioita.
Katsotaan nyt kylmän rauhallisesti eri liittymisvaihtoehdot ja niihin liittyvä ekonomia/ palvelut/ palvelutasot. Jos uudella veroäyrillä tilanne ei lähde oikenemaan, turha jäädä viivyttelemään väistämätöntä.
Hei,
Edellä olen tuonut esille sen asian, että kuntaliitoksesta ei saada vähennyksiä henkilöstösäästöillä.
Silloin seuraava säästökohde on investoinnit. Siuntiossa on mm. investointitarve koululle, mutta uudessa kunnassa Siuntio on periferiassa, ja samoista uuden kunnan investointirahoista kilpailevat kaikki kylätaajamat. Silloin voi miettiä mikä on ns siuntiolaisten valtuutettujen painoarvo vähemmistönä esim. Lohjan tai Kirkkonummen valtuustossa, kun uusista kouluinvestoinneista päätetään.
Samoin voi miettiä millä prioriteetilla Siuntioon rakennetaan kevyen liikenteen väyliä, kun Kirkkonummen keskusta vaatii raskaat investoinnit. Lohjalla taas unelmoidaan keskustan rakentamisesti uuden radan varteen, tosin aikataulu on pitkä.
Mutta, olet oikeassa. Nyt on niin rauhallisesti ja niin viileästi kuin ikinä pystyy käytävä eri liittymisvaihtoehdot mahdollisimman analyyttisesti läpi, käytävä mahdollisimman laaja keskustelu asiasta kaikkien näkökulmien esiintuomiseksi. Ja sen jälkeen tehtävä järkevä päätös.
Omalta osaltani toivon tehtävään itselleni ja muille viisautta.
Pentti, mielipiteesi siitä että kunnanvaltuutettujen tulisi ensisijaisesti huomioida Suomen etu on mielenkiintoinen. Olen itse aina ollut sitä mieltä että eduskunta ja valtionhallinto ajaa Suomen etua kokonaisuutena ja asettaa paikalliselle päätöksenteolle suuntaviivat, esim. valtionosuuksilla, joilla varmistetaan että paikallinen päätöksenteko on linjassa maan edun kanssa. Oma mielipiteeni on että kunnan hallinnon, hallituksen, valtuuston ja lautakuntien ensisijainen tehtävä on tehdä päätöksiä oman kunnan asukkaiden parhaaksi asetettujen raamien ja lakien pohjalta?
Siitä olemme samaa mieltä että kokonaisuutena suomessa on virkamiehiä ja päättäjiä liikaa, niiden määrä riittäisi pyörittämään huomattavasti isompaa "organisaatiota" onnistuneesti. Kuitenkaan tähän ei voi lähteä ajamaan muutosta kuntatasolta, ja vapaaehtoinen liitos on kokonaisuuteen nähden taustakohinaa, niin merkittävästi päättäjien määrä ei Suomessa vähene vaikka Siuntio pyyhittäisiinkin kartalta.. Nyt valtion suunnalta kannustettu malli jossa kunnat yhdistetään vaikuttaa oman käsitykseni mukaan enemmän palveluihin kuin päättäjien määrään, ja siihenkin vasta viiden vuoden karenssin jälkeen.
Olen Timon kanssa samaa mieltä että liitos ajaisi palvelut kauemmaksi kuntalaisista ja isoimpiin yksikköihin, vaikkakin esimerkeissä on liioittelun makua.. ;)
Tästä syystä oikea tapa olisikin teettää laaja puolueeton selvitys mahdollisen liitoksen vaikutuksista niin palveluille, nykyisen kunnan alueen kehittymiselle kuin taloudellekin. Sen pohjalta sekä kuntalaisilla että päättäjillä olisi mahdollisuus esittää mielipiteensä asioista oikean tiedon pohjalta. Nyt asetelma on se, että osa huutaa liitosta koska olettavat, että se ratkaisee kaikki ongelmat vaikka ei osata perustella miten, ja osa, että ei missään nimessä koska koulut lopetetaan. Kumpikaan ei todennäköisesti ole totta.
Kirjoitat sympatiani saaden, Marcus.
Liioittelun maun korvaisin siihen tapaan, että esimerkit elävöittävät kuntalaisella konkretian, mitä eri vaihtoehdoista seuraa. Sillä asioiden käsitteleminen ilman että ne tuodaan kuntalaisen arkeen jää hyvin etäiseksi ; )
Kirjoita uusi kommentti
Kirjaudu tai rekisteröidy kirjoittaaksesi kommentteja
Kommentoi 15 kommenttia